Monet suomalaiset tuttavamme ovat kysyneet, millaista elämä täällä Uudessa-Seelannissa on ja miten se eroaa - jos eroaa- Suomesta. Takana on vasta reilut puolitoista kuukautta, joten kovin syvällä rintaäänellä ei tietenkään vielä voi puhua. Jonkinlaista näppiuntumaa on kuitenkin.
Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen on luonto, ilmasto ja vuodenajat. NZ kun on eteläisellä pallonpuolikolla, talvi ja kesä ovat Eurooppaan verrattuna päinvastoin, eli nyt elämme täkäläistä "talvikautta". Lainausmerkeissä, koska pilvettömältä taivaalta paistava aurinko ja lähes 20 C lämpötila ei suomalaisesta tunnu erityisen talviselta. Parhaimmillaan talvipäivä on ihan verrattavissa Suomen kesään. Todettava on kuitenkin, että lämpötila vaihtelee päivän aikan paljon ja aamulla on usein vain pari astetta nollan yläpuolella. Se ei silti estä paikallisia lapsia lähtämästä kouluun shorteissa ja t-paidoissa ja -mikä hurjinta- paljain jaloin. Kyllä! Tämä muuten on todellinen kiwi way: paljain jaloin mennään kesät talvet. Mikä ei tapa, karaisee.
Kesäaika tarkoittaa täällä useita kuukausia aurinkoa ja mukavaa, n. 25 C lämpötilaa. Yli 30 C helteitä koetaan vain harvoin kesässä. Itse asumme pohjoissaaren pohjoisrannalla (päiväntasaajan puolella), jossa sää on koko valtakunnan aurinkoisin ja lämpimin. "Lämmin" ja "kylmä" ilmansuunta ovat siis päinvastaiset kuin mihin olemme tottuneet. Luonto on isossa roolissa täällä, eikä syyttä: todella upeita rantoja, jylhiä rinteitä ja vuoria sekä viidakkomaista, lähes koskematonta metsää. Ja paljon muuta, mitä emme ole vielä edes nähneet. Pohjois - ja eteläsaaren luonto ja ilmasto eroavat toisistaan kuulemma myös melkoisesti.
Yksi iso ero Suomeen on talotekniikka. Suhteellisen lämmin ilmasto on yksi syy, miksi paikalliset talot saatetaan rakentaa jopa tyystin ilman koko talon lämmitystä. Ikkunat ovat varsinkin vanhemmissa taloissa usein vain 1-kertaiset. Eristystä ei juurikaan ole, vaan seinässä on todellakin vain sisä- ja ulkopuoli. Kesäaikaan no problem, mutta kun talvella varsinkin yöt voivat olla todella kylmiä, ovat villasukat ja fleecet ihan must varusteet! Erilliset patterit ja ilmalämpöpumput lämmittävät sitten tarvittaessa olo- ja makuuhuoneet. Ja yksi varuste, johon en aiemmin ollut törmännyt: sähkölämmitteinen patja. Aluksi vähän ihmettelimme tätä, mutta emme enää!
Last but not least, ehkä selvin ero suomalaiseen elämänmenoon: paikallisten kyky ja halu kohdata muita ihmisiä. Täällä todellakin moikataan (hymyillen huom.) vastaantulijaa lenkillä, kaupassa ja missä tahansa missä ihmiset kohtaavat. Usein vielä heitetään joku ystävällinen small talk-fraasi perään. Jopa lentokenttä- ja tullivirkailijat heittävät ystävällistä läppää, johon muun maailman lentokentillä ei juuri törmää. Taannoin suomalaisessa mediassa käyty keskustelu "pitääkö bussikuskia todellakin tervehtiä" herätti täkäläisissä ymmärrettävästi hieman ihmetystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti